KEHA-keskuksen Työvoimabarometri tuottaa pääosin hyvin tietoa työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkasteluun sekä päätöksenteon tueksi. Tuoreen arvioinnin mukaan palvelu palvelee erityisesti asiantuntijoita, mutta jää vielä etäiseksi kansalaisille ja työnantajille.

Tutkimuksessa tarkasteltiin palvelun hyödyllisyyttä, käyttäjäkokemuksia ja käyttötapoja muun muassa kyselyjen, kävijätilastojen, haastattelujen ja työpajojen avulla.

Käyttö keskittyy asiantuntijoihin

Työvoimabarometrilla on kuukausittain noin 500–1000 aktiivista käyttäjää sekä muutamia tuhansia satunnaisia kävijöitä. Käyttäjäkyselyn mukaan suurin osa hyödyntää palvelua vain muutamia kertoja vuodessa, ja säännöllinen käyttö keskittyy pienempään asiantuntijajoukkoon. Kyselyyn vastasi 575 henkilöä.
Palvelu ei vielä tavoita laajasti kansalaisia tai työnantajia. Työlupatietojen kysyntä on myös vähäisempää verrattuna muuhun tilasto- ja ennakointitietoon.

Tukea erityisesti koulutuksen ja päätöksenteon suunnitteluun

Työvoimabarometria hyödynnetään ennen kaikkea
•    koulutuksen ja osaamistarpeiden suunnittelussa,
•    strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteon tukena,
•    työllisyyspalveluissa ja asiakastyössä ja
•    rajatusti työperäisen maahanmuuton tietotarpeissa.
Käyttö vaihtelee käyttäjäryhmittäin ja heidän tiedontarpeidensa mukaan.

Perusmalli toimii – kehittämistä tarvitaan

Arvioinnin mukaan Työvoimabarometrin peruskonsepti on toimiva ja edelleen tarpeellinen. Erityistä lisäarvoa tuottaa
•    kokonaiskuvan muodostaminen valtakunnallisesti ja alueellisesti ja
•    yhteisen viitekehyksen tarjoaminen työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkasteluun.
Käyttäjät pitävät määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämistä toimivana ratkaisuna.

Kehittämistä jatketaan yhteistyössä

Arviointitutkimus valmistui helmikuussa 2026, minkä jälkeen KEHA-keskus on käynnistänyt kehittämistoimia yhdessä Työvoimabarometrin koordinaatioryhmän kanssa. Mukana ovat myös elinvoimakeskukset sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Vuoden 2026 kehittämisen painopisteet ovat
•    kohderyhmien ja käyttötarkoitusten täsmentäminen sekä analytiikan kehittäminen,
•    ennakointitiedon tuotteiden yhteensovittaminen,
•    käytettävyyden ja tiedon laadun parantaminen ja
•    ennakointiprosessin kehittäminen.
Työvoimabarometrilla nähdään jatkossakin olevan tärkeä rooli ennakoinnin ja päätöksenteon tukena.

Lue lisää 

• Arviointi: KEHA-keskuksen Työvoimabarometri palvelee hyvin asiantuntijoita – kansalaisille ja työnantajille palvelu jää vielä etäiseksi (sttinfo.fi)
• Työvoimabarometrin arviointi (doria.fi)