Työvoimapalveluiden siirto kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa on valtakunnallisesti merkittävä uudistus, jonka tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä, paikallisia ja vaikuttavia palveluita. Muutos on vaatinut vuosien valmistelua ja tiivistä yhteistyötä kaikkien mukana olevien tahojen välillä. Eri toimijoiden valmistelutyön viimeiset viikot painottuvat saumattoman siirtymän varmistamiseen eri asiakasryhmille.

Historiallinen muutos

Valtio on hoitanut työvoimapalveluita viimeisten reilun kuudenkymmenen vuoden ajan. Valmistelu palveluiden järjestämisvastuun siirtämiseksi on edennyt monivaiheisesti lainsäädännön valmistelusta paikalliselle tasolle, ja yhteistyö on ollut välttämätöntä jokaisessa vaiheessa. "Valmisteluryhmien vuoropuhelu on auttanut ratkaisemaan eteen tulleita haasteita. Tämä on myös kulttuurillinen muutos, eikä tiedetäkään, millä kaikilla tavoilla kuntien ja valtion eri toimijoiden täytyy jatkossakin uudistua.” sanoo Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Pirjo Juntunen.

Työllisyysalueilla valmistelua on tehty myös tutustumalla tulevaan henkilöstöön. "Olemme syksyn aikana aktivoineet vuorovaikutusta ja pyrkineet tutustumaan niihin osaajiin, jotka siirtyvät meille. Paljon selviää vasta ensi vuonna, mutta on ollut tärkeää rakentaa luottamusta jo nyt," kertoo Keski-Uudenmaan työllisyysaluejohtaja Annukka Jamisto.

Siirtyvä henkilöstö on avainasemassa työvoimapalvelujen häiriöttömässä siirtymisessä valtiolta kunnille. Henkilöstöä siirtyy valtiolta kunnille kokonaisuudessaan noin 4 400. Siirtoihin liittyvät YT-prosessi oli mittava, ja siihen sisältyi sekä valtakunnalliset että 31 viraston yt-neuvottelut. Virastotason yt-neuvotteluissa oli mukana myös tulevien uusien työantajien edustajat.

KEHA-keskus puolestaan on ollut tärkeä kumppani sekä työllisyysalueille että TE-toimistoille esimerkiksi valtion tarjoamien tietojärjestelmien ja henkilöstön siirtymistä koskevien tehtävien osalta. Tietoa on jaettu laajan tietopankin, tietoiskujen, tilaisuuksien ja Tuutti-vuorovaikutusalustan kautta. "Muutos on ainutkertainen ja haasteellinen. Vaikka haasteita ja kysymyksiä on ollut paljon, KEHA-keskuksen suunnalta on pyritty turvaamaan, että tietoa ainakin on kaikille tasapuolisesti saatavilla," toteaa KEHA-keskuksen johtaja Heikki Heikkilä. Aina tietoa ei ole ollut saatavilla, ja silloin on päädytty etsimään haasteisiin ratkaisuja yhdessä esimerkiksi kuntien kanssa toteutettujen pilotointien kautta.

Tietojärjestelmäratkaisua Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueella kehittänyt tietohallintopäällikkö Maija Koski on ollut tyytyväinen siihen, miten sujuvasti teknisiä ratkaisuja on saatu valmiiksi. "Meillä oli selkeä arkkitehtuurikuva ja keskityimme siihen, että asiat testataan rauhassa. Teknisiin kysymyksiin vastauksia on saatu hyvin nopeasti. Ratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta ja kysymyksiä myös muilta alueilta," Koski kertoo. Kosken viesti muille valmistelijoille on yksinkertainen: "Ripaus rohkeutta ja teknistä osaamista vie pitkälle."

Missä mennään muuttovalmisteluissa juuri nyt?

Valmistelun painopiste on tällä hetkellä perusasioiden varmistamisessa: henkilöstön siirtymisen sujuvuudessa, tietojärjestelmien toimivuudessa ja palveluiden keskeytymättömyyden takaamisessa. "Asiakkaat odottavat, että asiat toimivat vuodenvaihteen jälkeen," muistuttaa Juntunen.

Samalla jokainen työllisyysalue valmistautuu kehittämään palveluitaan edelleen. "Tämä on 1.0-versio, jonka pohjalta aloitamme. Ensimmäinen askel on käynnistää toiminta sujuvasti, ja sen jälkeen pääsemme varsinaiseen palvelureformiin yhdessä TE-toimistoista siirtyvien asiantuntijoiden kanssa,” Jamisto arvioi. Vaikka kaikki uudistuksen yksityiskohdat eivät ole valmiina, ensimmäinen versio tarkoittaa toiminnan käynnistämistä vakaalla pohjalla. Siitä jatketaan toimivan, asiakkaiden tarpeisiin vastaavan palvelujärjestelmän kehittämistä työllisyysalueilla.

Keskustelimme valmistelun kulusta, haasteiden ratkaisemisesta ja tämän hetken kuulumisista työllisyysalueiden, TE-toimiston ja KEHA-keskuksen valmisteluun osallistuneiden kanssa. Kuulimme johtaja Heikki Heikkilää KEHA-keskuksesta, työllisyysaluejohtaja Annukka Jamistoa Keski-Uudenmaan työllisyysalueelta, tietohallintopäällikkö Maija Koskea Sastamalasta Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueelta ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajaa Pirjo Juntusta. 

Katso tallenne keskustelusta (dreambroker.com)

Lisätietoa:
TE-palvelut 2024 -uudistuksen hankejohtaja Tanja Ståhlberg, TEM, p. 050 476 1089
johtaja Heikki Heikkilä, KEHA-keskus, heikki.heikkila@keha-keskus.fi

Linkit:
TE-palvelut 2024-hankesivut (tem.fi)
Työmarkkinatorin TE-palvelut 2024 -sivut