Työllisyyden edistämisen digivisio 2030 on julkisten työllisyystoimijoiden yhteinen näkemys siitä, miten palveluja kehitetään tulevina vuosina. Se ei ole yksittäinen hanke, vaan suunta, joka ohjaa digitaalisen toimintaympäristön kehittämistä kohti vaikuttavampia palveluja.

Tavoitteena on hyödyntää nykyistä paremmin tietoa, automaatiota ja tekoälyä päämääränä lyhentää työttömyysjaksoja, vähentää byrokratiaa ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa asiakastyöhön. Vaikka digitalisaatio vaatii alkuvaiheessa investointeja, pitkällä aikavälillä se voi parantaa palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta.

Nykyiset tietopohjat ovat hajanaisia ja monet prosessit manuaalisia, mikä heikentää palvelujen vaikuttavuutta ja lisää kustannuksia. Jo pienillä parannuksilla voi olla suuri vaikutus. Digivision kärkipaperissa arvioidaan, että työttömyyden keskimääräisen keston lyheneminen yhdellä päivällä voisi tarkoittaa noin 22,5 miljoonan euron vuotuista säästöä työttömyysturvamenoissa. 

Vision mukaan vuonna 2030 työllisyyspalvelut tunnistavat työnhakijoiden ja työnantajien tarpeet nykyistä ennakoivammin ja tarjoavat ratkaisuja oikea-aikaisesti. Samalla korostetaan, että digitalisaatiota ei voida kehittää erillään palvelujen ja lainsäädännön uudistamisesta.

Kaksi keskeistä kehittämisen kärkeä

Digivisio koostuu neljästä teemasta ja 13 tavoitteesta. Näiden pohjalta tietojaosto on valinnut kaksi kärkeä, joihin kehittämistyötä suunnataan ensin: tiedon laatu ja jakaminen sekä automaatio ja tekoäly. 

Tiedon laatu ja jakaminen

Tavoitteena on yhtenäinen ja ajantasainen tietopohja, jossa tieto kirjataan vain kerran ja on turvallisesti hyödynnettävissä eri toimijoiden välillä. Yhteiset tietomallit ja sanastot parantavat tiedon vertailtavuutta ja käyttöä.
Parempi tiedon hyödyntäminen auttaa muodostamaan ajantasaisen tilannekuvan asiakkaista ja tukee palveluohjausta, päätöksentekoa ja johtamista.

Automaatio ja tekoäly

Automaation ja tekoälyn avulla voidaan vähentää asiantuntijoiden rutiinityötä ja vapauttaa aikaa asiakaskohtaamisiin. Järjestelmät voivat tulevaisuudessa tukea esimerkiksi kirjaamista, raportointia ja sopivien palvelujen tunnistamista.
Tekoäly voi myös auttaa ennakoimaan asiakkaiden tarpeita sekä yhdistämään työnhakijoita ja työnantajia entistä paremmin.

Kehittäminen edellyttää myös lainsäädäntöä tarkastelua

Kehittäminen edellyttää muutoksia myös lainsäädäntöön. Nykyiset säädökset vaikuttavat siihen, miten tietoa voidaan jakaa ja miten automaatiota ja tekoälyä voidaan hyödyntää. Vision kärkipaperissa nostetaan esiin muun muassa asiakkaan lupaan perustuva OmaData-tyyppinen tiedonvaihto, tiedonsaantioikeuksien tarkastelu sekä tarve määritellä, mihin tarkoituksiin automaattista päätöksentekoa ja tekoälyä voidaan käyttää. 

Seuraavaksi tarkennetaan käytäntöä

Työssä siirrytään seuraavaksi konkretiaan eli määritellään, miten valitut kehittämisen kärjet toteutetaan käytännössä. Samalla arvioidaan lainsäädäntöön, kehittämistyön rahoitukseen ja mahdollisiin tekoälykokeiluihin liittyviä tarpeita. Digivision kärkipaperissa esitetään muun muassa, että kehittämishankkeille ja kokeiluille varataan riittävät resurssit sekä työllisyyspalveluissa käynnistetään pilottihanke, jossa hyödynnetään tekoälyä asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa.

Kokonaisuudessaan kehittämisen kärjet tukevat toisiaan: laadukas ja yhteinen tieto luo perustan automaatiolle ja tekoälylle. Yhdessä ne mahdollistavat sujuvammat ja vaikuttavammat työllisyyspalvelut.