Kuntien työllisyyspalveluissa oli syyskuun lopussa 324 900 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 5 prosenttia (16 000 henkilöä) enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Myös laaja työttömyys kasvoi 5 prosenttia. Työttömien määrä lisääntyi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjanmaalla, jossa se laski 4 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tuoreesta Työllisyyskatsauksesta.

Pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita, oli syyskuun lopussa 142 700. Määrä on 9 prosenttia (11 600 henkilöä) suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

- Työttömien työnhakijoiden määrä sisältää kuntien työllisyyspalvelujen työttömät työnhakija-asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuja oli syyskuussa 12 100 eli 4 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Lomautettujen määrä väheni edellisvuodesta 3 000 henkilöllä, KEHA-keskuksen tutkija Riitta Kinnunen kertoo.

Työttömyys kasvoi edelleen kaikissa ikäryhmissä 

Työttömyys kasvoi edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä. Nuoria, eli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa yhteensä 39 000. Määrä on 3 100 suurempi kuin vuosi sitten. Tammi-syyskuun aikana nuorten työttömyyksistä 48,7 prosenttia päättyi ennen kuin työttömyys oli kestänyt kolmea kuukautta. Osuus on 1,2 prosenttiyksikköä suurempi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 

Työttömistä työnhakijoista 82 200 oli yli 55-vuotiaita. Tämä on 2 300 enemmän kuin vuosi sitten. Tammi-syyskuussa 44,0 prosenttia yli 55-vuotiaiden työttömyysjaksoista päättyi ennen kuin työttömyys oli kestänyt kolme kuukautta. Osuus on 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2025. 

Avointen työpaikkojen määrä laski hieman

Avoimien työpaikkojen määrä väheni samalla kun työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi. Työmarkkinatorille julkiseen työnvälitykseen ilmoitettiin syyskuussa yhteensä 33 400 uutta avointa työpaikkaa. Määrä on 2 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Eniten uusien avointen työpaikkojen määrä laski erityisasiantuntijoilla, palvelu- ja myyntityöntekijöillä, asiantuntijoilla sekä muiden työntekijöiden ryhmässä. Uusien avoimien työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta ainoastaan rakennus-, korjaus- ja valmistusalalla. 

Kaiken kaikkiaan julkisessa työnvälityksessä oli syyskuun aikana 54 500 avointa työpaikkaa eli 3 300 työpaikkaa edellisvuotta vähemmän.

Palveluihin osallistuneiden määrä kasvoi 2 500 henkilöllä

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli syyskuun lopussa yhteensä 73 200 työnhakijaa, mikä on 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Aktivointiasteeseen laskettavia palveluita ovat muun muassa palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. 

- Aktivointiaste oli syyskuun lopussa 18,4 prosenttia eli lähellä vuoden takaista tasoa. Aktivointipalvelujen käyttö kuitenkin kasvoi. Etenkin työvoimakoulutukseen ja valmennuksiin osallistuminen lisääntyi edellisvuodesta. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ja työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien määrä puolestaan laski edelleen, Riitta Kinnunen toteaa.

Työllistettyjä, eli palkkatuen ja starttirahan saajia, oli syyskuun lopussa yhteensä 11 700, mikä on saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Työllistettyjen tietoja on korjattu vuosien 2025 ja 2026 osalta, mikä laski työllistettyjen määrää, aktivointipalveluissa olevien kokonaismäärää ja aktivointiastetta. Työllisyyskatsauksessa esitetyt vuoden 2026 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tietoihin. 
Työllistämisen korjaus toukokuun 2026 yhteydessä (pdf)                                                    

Työnvälitystilaston ja Työvoimatutkimuksen keskeiset erot

KEHA-keskuksen Työnvälitystilaston lähteenä on työvoimaviranomaisten asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

KEHA-keskuksen Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. 

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien neljän viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien kahden viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Lisätietoja
Riitta Kinnunen, tutkija, KEHA-keskus, Arviointi- ja tiedolla johtaminen -yksikkö 
p.0295 020 047, tyonvalitystilasto@keha-keskus.fi 

Lue lisää

• KEHA-keskuksen Työllisyyskatsaus (tyollisyyskatsaus.fi)
• Työnvälitystilaston tilastotietokanta (tyonvalitystilasto.fi)
• Työnvälitystilaston keskeiset määritelmät (tyomarkkinatori.fi/tyollisyys-ja-tilastot)
• Työnvälitystilaston tiedot StatFin-tietokannassa (statfin.stat.fi)
• Tilastokeskuksen työvoimatutkimus (stat.fi/tilasto)
• Lisätietoja tilastojen eroista (media.graphassets.com)