Vuoden 2025 alussa valtion vastuulla olleet julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Muutoksen myötä valtion TE-toimistot lakkautettiin, ja niiden asiakkaat, palvelut ja henkilöstö siirtyivät kunnille. Päätöksen siirrosta teki edellinen hallitus, ja nykyinen hallitus vastasi uudistuksen loppuunsaattamisesta. Valtion ja kuntien yhteinen tavoite on työllisyyden parantaminen ja kasvun luominen Suomessa.

Vuodenvaihteen muutos on ollut historiallinen. Valtion ja kuntien hyvän valmistelun ja yhteistyön ansiosta muutos pystyttiin toteuttamaan sujuvasti ilman merkittäviä poikkeamia. Palvelujen järjestämisvastuun siirto on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Nykyinen työllisyystilanne Suomessa vaatii uudenlaisia ratkaisuja, joiden kehittämiseen uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Kuntien näkökulmasta on edelleen tarvetta keventää sääntelyä ja mahdollistaa aidosti kuntien laaja palveluvalikoima osana työllisyyden palveluja. Parhaillaan valmisteilla olevat lainsäädännön muutokset ovat oikean suuntaisia, sillä ne keventävät työvoimapalvelujen asiakasprosessia koskevaa sääntelyä ja lisäävät virkailijan harkintavaltaa. Ne tuovat myös yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille entistä paremmat mahdollisuudet toimia osana työllisyyden edistämisen kokonaisuutta.

Uudistuksen myötä työllisyyden edistäminen on aiempaa vahvemmin osa alueellista elinvoimatehtävää

Uudistuksen perusajatus on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita ja luoda palvelumalli, jossa paikallisuus saa ja pitääkin näkyä. Kunnilla on uudistuksen myötä mahdollisuus kehittää työllisyyden palvelutarjontaa kuntalaisilleen niin, että palveluja pystytään kohdentamaan alueellisesti tehokkaalla tavalla – alueen ja asukkaiden erityispiirteet ja tarpeet huomioiden. Kuntien palvelujen onnistuneesta toteutuksesta vastaa kunnissa jo aiemmin työskennellyt elinkeino- ja työllisyyspalvelujen henkilöstö, jonka lisäksi kuntien palvelukseen siirtyi 4 400 TE-palvelujen asiantuntijaa.

Työllisyyden edistäminen on nyt aiempaa vahvemmin osa kuntien ja alueiden laajaa elinvoimatehtävää ja edellyttää tiiviiden yhdyspintojen rakentamista sekä kuntien eri toimialojen välillä että myös hyvinvointialueiden kanssa. Uudistuneessa työllisyyden edistämisen mallissa paikallisuuden lisäksi monikerroksellinen alueellinen yhteistyö tulee isompaan rooliin: tarvitaan yhteistyötä kuntien välillä, kuntien muodostamien työllisyysalueiden välillä ja yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta voidaan kohdentaa resurssit tehokkaasti, löytää uusia ratkaisuja kohtaannon haasteisiin sekä turvata työvoiman alueellinen liikkuvuus koko Suomessa.

Vaikuttavuutta on haettava uusilla ketterillä toimintatavoilla ja yhteistyöllä

Työllisyyden edistämisen keskeisimpänä toimijana ovat kunnat, mutta valtio vastaa viime kädessä uuden työvoimapalvelujärjestelmän toimivuudesta. Tavoitteena on työllisyyden kasvu koko maassa. Kuntien ja valtion yhteinen tahtotila on tehdä uudistuvasta työllisyyden edistämisen mallista toimiva. “Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, menkää yhdessä”. Meidän on mentävä yhdessä ja oltava kärsivällisiä sekä avoimia toimijoina toisillemme.

Jotta uudistuksen onnistumista ja kustannustehokkuutta voidaan arvioida, palvelujärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden säännöllinen seuranta on avainasemassa. Tästä vastaa työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva KEHA-keskus, jonka tehtävät valtakunnallisena toimijana laajenivat uudistuksen myötä erityisesti tiedolla johtamisen, tietojärjestelmien ylläpidon ja kehittämisen osalta. KEHA-keskus tukee kuntien työllisyysalueiden tiedolla johtamista samaan tapaan kuin esimerkiksi THL tukee sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimijana hyvinvointialueita. KEHA-keskuksen uudistuneisiin tehtäviin on haettu mallia myös muista Pohjoismaista kuten esimerkiksi Tanskan STAR-virastosta, joka Tanskassa tuottaa tietoa työ- ja elinkeinoministeriön tueksi ja tukee työllisyyspolitiikan toteuttamisessa kuntia.

KEHA-keskus toimii kuntien kumppanina ja kehittää yhteistyössä työllisyysalueiden kanssa arviointia, seurantaa ja tietojärjestelmiä. Toisaalta työllisyysalueiden erityispiirteet ja erilaiset kuntastrategiat asettavat merkittävän haasteen tarjota samalla kauhalla kaikille vaikuttavuuden seurantaa. Uudistuksen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa on hyvä huomioida alueelliset eroavaisuudet sekä työmarkkinoiden liike valtakunnallisesti.

Kun kunnat, työ- ja elinkeinoministeriö sekä KEHA-keskus jatkavat yhteistä ja avointa kehittämistyötä, saadaan tiedolla johtamisen järjestelmästä irti kaikki se informaatio, joka tukee konkreettisesti alueen elinvoimatehtävän johtamista. Tietojärjestelmien kehittämisessä huomioidaan tekoälyn mahdollisuudet entistä laajemmin, esimerkiksi päätöksenteon automatisoinnissa ja työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaannon edistämisessä asiakasjärjestelmässä. Lisäksi selvitetään tulorekisterin tietojen laajempaa hyödyntämistä kuntien tarpeisiin.

Asiakas keskiössä työllisyyspalveluissa – kuntapäättäjillä tärkeä rooli jatkossa

Mittavan uudistuksen toteuttaminen ei ole ollut helppoa ja kehitettäviä asioita riittää tulevaisuudessakin.  Kuntien ja valtion yhteinen startti on ollut onnistunut, mutta kyse ei ole pikamatkasta. Työllisyyden edistämisen keskeisimpänä toimijana ovat jatkossa kunnat, joiden käsissä on tuottaa vaikuttavia ja asiakkaille lisäarvoa tuovia palveluita paikallisten ja alueellisten kumppanuuksien tukemana.

Asiakaspalvelu on uudistuksessa kaiken a ja o. Kevään vaaleissa valittavilla uusilla kuntapäättäjillä on merkittävä rooli siitä, miten työllisyys- ja elinkeinopalveluihin panostetaan kunnissa ja millaisia paikallisia palveluita tarjotaan työnhakijoille, yrittäjille ja työnantajille. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman (18.1.2025) kansalaiskyselyn mukaan työllisyys on kuntavaalien tärkein teema.

Työvoimapalvelujen uudistunut asetelma vaatii kaikilta osapuolilta rohkeutta luoda aidosti uutta yhteistä tekemisen tapaa ja kumppanuutta – yhdessä tehden kasvua ja työllisyyttä Suomeen.

Tiina Korhonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö
Heikki Heikkilä, johtaja, KEHA-keskus
Hanna Lähteelä, työllisyysjohtaja, Jyväskylän työllisyyspalvelut

Alkuperäinen kolumnijulkaisu TEMin verkkopalvelussa (tem.fi)